”40 euron vakiokorvaus kun yritys ei maksa laskua eräpäivänä”
HE 191/2020 perintälain väliaikaisesta muuttamisesta ei muuta oikeutta 40 euron vakiokorvaukseen:
On syytä myös huomata, että ehdotetuilla perintäkulujen enimmäismääriä koskevilla säännöksillä ei vaikuteta velkojan perintälain 10 e §:n mukaiseen oikeuteen saada velalliselta 40 euroa vakiokorvauksena perintäkuluista, jos kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu maksu on viivästynyt siten, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon. Mainittu pykälä perustuu maksuviivästysdirektiiviin, josta ei voida kansallisessa lainsäädännössä poiketa velkojan vahingoksi, eikä sitä näin ollen ehdoteta esityksessä muutettavaksi. Jos velkoja perii vakiokorvauksen velalliselta, velkojalla on oikeus saada korvausta muista velkojalle aiheutuvista kohtuullisista perintäkuluista vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää vakiokorvauksen määrän.
Keskeistä lainsäädäntöä EU: maksuviivästysdirektiiviin liittyen:
Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista 18.1.2013/30
Laki saatavien perinnästä 10 e §; (18.1.2013/31)
Vakiokorvaus perintäkuluista
Laki säätää 40 euron vakiokorvauksen: ”Jos kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain (30/2013) 1 §:ssä tarkoitettu maksu on viivästynyt siten, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon, velkojalla on oikeus saada velalliselta 40 euroa vakiokorvauksena perintäkuluista.”